Tikkausta Lapissa

Viime viikko meni lomaillessa Lapissa, ja Husqvarnan sijaan tikkasivat Madshusit. Loma oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että koko perhe oli terveenä. Toivottavasti näin on myös pääsiäisenä, nimittäin tukku ompeluideoita on taas mielessä.

Olin unohtanut ennen lomaa "raportoida" nyt 3-vuotiaalle tytölle tekemästäni farkkuhameesta. Olen säilyttänyt perussinistä farkkukangasta yli viisi vuotta, ja vihdoin pala siitä pääsi käyttöön. Aikanaan olen ommellut siitä mammafarkut.



Kangas on ostettu Materials-liikkeestä Helsingin Yrjönkadulta. Kun ompelin enemmän vaatteita itselleni, Materials toimi hovihankkijanani; sieltä on löydetty niin vuosijuhlien iltapukukankaat kuin jakkupukumateriaalitkin. Edelleen liikkeessä tulee piipahdettua upeita kankaita kuolaamassa, jos joskus on pari minuuttia aikaa ennen kotibussin lähtöä.

Niin, hameesta. Kaava on Ottobre 4/2007 -numerosta, joka muuten on ehdoton suosikkinumeroni. Olen ommellut varmaan kolmasosan lehden malleista ja muista ole hyödyntänyt ideoita. Koko on 110 cm hieman lyhennettynä, koska hameen kokohaitari alkaa 110:stä. Saumat on kaksoistikattu punaisella tikkauslangalla, joka sekin löytyi lankakorien kätköistä, ja taskujen vuorina on Hilcon punavalkoruudullinen ohut puuvilla.

Housuja, housuja, lisää housuja

5-vuotias sai uudet telmimishousut, kun vanhoista alkavat taas puntit käydä lyhyeksi. Mallina ovat jälleen Ottobre 4/06 -numeron svetarihousut, nyt kokoa 122 cm. Tällä kertaa olen muokannut mallia niin, että sivuresorit on jätetty pois, lahkeita on kavennettu pari senttiä ja vyötäröllä sekä lahkeensuissa on resorin sijaan kuminauhat.

Kankaana on Hilcon meleerattu "myyränvärinen" velour, jonka tilasin Ottobre Shopista Rovaniemeltä loppuvuodesta 2009. Velour maksoi silloin 19 e/m. Kun kangasta meni lähemmäs 90 cm, hintaa housuille tuli kuminauhoineen noin 18 e. Olen kuitenkin huomannut, että laatuun kannattaa satsata - nämäkin housut kestävät todennäköisesti vielä pikkusiskolle ja kiertävät välissä ehkä serkullakin.

Kuva on luvassa myöhemmin; olin vahingossa deletoinut sen, ja nyt housut ovat pesussa.

Tässä kuva:

Useimmin käyttämäni kaava...

Kirjoitin viikko sitten, että olen aina inhonnut hukkapaloja. Juu, isoja hukkapaloja, mutta pienistä olen oppinut viimeisen puolen vuoden aikana pitämään.

Eniten käyttämäni kaava on tällä hetkellä polvipaikan kaava. 5-vuotias kuluttaa autoleikeissään housuja siihen tahtiin, että collegehousujen polvet kuluvat puhki parissa kuukaudessa kankaan laadusta riippumatta. Sen sijaan velour on osoittautunut todella kestäväksi materiaaliksi - siitä teen myös paikat lähes poikkeuksetta!

Velourrankkauksessa kärkisijat nappaavat Kalikån, Me&I:n ja Hilcon velourit. Myllymuksujen velourissakaan ei ole huomautettavaa; Lasten Metsolan laadusta ei ole vielä riittävästi heavy user -kokemusta. Sen sijaan Eurokankasta ostettu velour on nyt menossa polvesta puhki - onneksi kangasta oli vielä palanen tallella paikkoja varten. Eurokankaan puolustukseksi todettakoon, että housut ovat olleet käytössä 1,5 vuotta.

Flunssalukeminen yllätti

Suuri Käsityölehti ei ole kuulunut suosikkeihini; mallien mitoitukset ovat olleet kautta linjan isoja ja lastenvaatteet... No, joko tylsiä tai sitten omaan makuuni liian rönsyileviä.

Sain ystävältäni kuukausi sitten helmikuun 2010 lehden näytenumeron. Kevätflunssaa potiessa ehdin vihdoin tutustua numeroon tarkemmin, ja yllätys, yllätys, mukana oli muutama malli, joita ajattelin uskaltautua kokeilemaan. Itselleni aion tehdä hamstraamastani Hilcon pellavasta mekon (malli 4), ja lapsillekin näytti olevan muutama hauska malli.

Piipahdin SKL:n nettisivuilla, ja näyttää siltä, että lehti on uudistumassa/uudistunut. Täytyy seurata kehitystä...

Materiaalikäytön optimointia

Olen aina inhonnut hukkapaloja ja yrittänyt ostaa kangasta niin vähän kuin mahdollista. Nyt kun ompelen vaatteita kahdelle lapselle, hukkapalat saa mininoitua aika tehokkaasti.

Hyvä esimerkki on Lasten Metsolasta joulun välipäivinä ostettu ruohonvihreä velour, josta piti tulla pojalle housut. Koska Metsolan velourilla leveyttä on peräti 170 cm, samasta palasta sain viriteltyä housut myös tytölle ja bonuksena muutamia koristeita liivimekkoon.

Housujen malli on Ottobre 4/06 -numerosta, joka on itse asiassa ensimmäinen ostamani Ottobren numero - kiitokset vaan ystävälleni Ninalle vinkistä ;-) Svetarihousujen (malli 14) kaavasta on tullut muunneltua vuosien aikana ainakin kymmenet housut. Nyt suosikkini on muunnelma, joka on pari senttiä mallia kapeampi ja jossa sivun resoriraidat on jätetty pois. Näiden housujen koko on 116 cm, mutta lahkeeseen on lisätty viitisen senttiä pituutta.

Housujen jämäpaloista sain juuri ja juuri väsättyä 104-senttiset housut tytölle Ottobre 1/09 -lehden svetarihousujen mallia (16) muuntelemalla. Koska kankaan pituus ei olisi muuten riittänyt, laitoin vyötärölle leveähkön resorin. Pinkki resori on housukankaan tapaan Metsolasta.

Nälkä kasvaa syödessä... Tilasin Metsolasta vielä pätkän pinkkiä velouria, josta sain tehtyä housujen pariksi liivimekon vastakkaisella väriyhdistelmällä ja samalla käytettyä vihreät resoripalat. Malli on Ottobre 3/05 -lehdestä (malli 8), hiukan pidennettynä vain. Vihreän velourin viimeiset rippeet käytin helmaan applikoimiini lehtiin. Pikkupala pinkkiä velouria jäi vielä säilöön jotain tulevaa ideaa varten...

Duffelin vuorista tulikin paita

Kangasvaraston verotus jatkuu. Yli vuoden jemmassa olleesta harjatusta neuloksesta tuli tytölle pusero Ottobren Creative Workshop 301 -kaavalla. Kankaasta piti alun perin tulla vuori duffelin hihoihin, kun hakusessa ollutta talvifroteeta ei alkuun tahtonut löytyä.

Hilcon "myyränvärinen" kaksipuoleinen, superpehmeä neulos on ostettu Inkurista Espoosta. Pinkki resori on Lasten Metsolasta ja kukka-applikaatioon käytetty puuvillakangas Ottobre Shopista Rovaniemeltä.

Sydänmekko & velourhousut 104 cm

Helmikuussa ompelukone hurisi useampana viikonloppuna. Yksi tuotoksista oli tämä kangaslaatikon kätköistä löytyneestä Hilcon raitavelourista syntynyt liivimekko. Oulun Ottobrelta palana ostettu kangas ehti olla jemmassa lähemmäs pari vuotta...

Liivimekon peruskaava on Ottobre 3/2005 -lehdestä (malli 8). Helmasta mekkoa on hieman pidennetty, mutta muuten 104-senttinen mekko on täysin mallin mukainen. Miehustan punainen veloursydän on napattu uudemmasta Ottobresta ja applikoitu tiheällä siksakilla.



Mekon pariksi syntyivät punaisesta velourista svetarihousut Ottobre 1/2009 -numeron kaavalla (malli 16). Housut ovat leveyden puolesta kokoa 110 cm, mutta pituus on koon 104 cm mukaan. Myös pöksykangas makasi käyttämättömänä kesästä 2008 saakka. Tai no, on siitä yksi tonttulakki tullut tehtyä.