keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Huhuu



Urakoin eilen illalla lapsille raidalliset paidat, joissa helmaan on applikoitu pieni pöllö. Neljän tunnin ompelurupeaman jälkeen oli kieltämättä itselläkin vähän pöllähtänyt olo.

Idea samanlaisiin paitoihin lähti Anna Maria Hornerin ihanasta pöllökuvioisesta puuvillaflanellista (100 % puuvillaa, 21,70 e/m), joka tarttui Ottobrelta mukaan menneenä kesänä. Myös Hilcon pehmeät ja superlaadukkaat tasaraitatrikoot ovat Ottobre Shopista Rovaniemeltä (97 % puuvillaa, 3 % elastaania; 22 e/m). Vihreä resori on joskus tilattu Myllymuksuilta, vaaleanpunainen hamstrattu Eurokankaasta. Olisin halunnut fuksianväriseen paitaan tummemman resorin, mutta yhtälö osoittautui mahdottomaksi.



Vihreän paidan kaava on Ottobren peruspaita = Creative Workshop 301. Koko on 128 cm, mutta hihoissa ja helmassa on aavistus lisää pituutta ja hihansuissa päärmeiden sijaan resorit. Tarkoitus oli tehdä raglanhihainen paita Ottobre 1/08 -numeron mukaan, mutta - kas, kas - enpä saanutkaan enää leikattua vartalo- ja hihakappaleita vierekkäin. Onneksi CW 301 -malli on sen verran kapea, että yhdellä pituudella vielä selvittiin. Punaisen tunikan kaava on Ottobre 6/07 -lehden Tilda-trikoomekko (malli 27), jonka olen todennut mainioksi jo aiemmin. Tässäkin muunnoksena ovat hihansuuresorit. Koko oli 110 cm hitusen helmasta lyhennettynä.



Paidat olivat käytössä jo tänään, kun muksut kävivät kuvattavana Hangossa. Kuva on Ravintola Origosta.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Timantteja ja puhvihihoja, autch!


Jos joku olisi kuusi vuotta sitten sanonut, että ompelen tytölle roosan paidan, jossa on puhvihihat ja strassikoriste, olisin vähintäänkin loukkaantunut.

Olin vahvasti sitä mieltä, että vanhemmat ja ympäristö opettavat pojat kiinnostumaan autoista, koneista yms. ja tytöt pitämään vaaleanpunaisesta, kiiltävästä, keijuista ja prinsessoista. Naureskelin ystäväni tyttärelleen järjestämille perhossynttäreille, ja yritin vakuuttaa toisen ystäväni siitä, että hänen poikansa Puuha Pete -into on vanhempien lietsomaa.

Nyt on pakko myöntää, että olin ainakin osittain väärässä. Takuulla osa pojan autokiinnostuksesta ja tytön mieltymyksestä stereotyyppisiin ihanuuksiin on sisäsyntyistä.

Ja nyt on sitten mammaltakin karannut mopo käsistä... Viimeisin ompelukseni on todella roosasta Hilcon viskoosijerseystä (90 % viskoosia, 10 % elastaania; hinta 17,70 e/m) tehty puhvihihainen paita uusimmasta Ottobre 6/2010 -lehdestä. Kankaan ostin noin vuosi sitten Ottobre Shopista, ja siitä oli alun perin tarkoitus tehdä tunika itselle.

Kaava on Ines-tunika/pusero (nro 19) ja koko 110 cm. Olen tosin lyhentänyt sen paitamittaiseksi ja lisännyt hihansuihin 8 cm:n käänteet, jolloin paita näyttää siistiltä, vaikka hihat olisivatkin alkuun vähän pitkät. Hihansuukikka on tuttu Meandin paidoista. Puhvihihan kaava oli erinomainen, ja hiha istuu päällä oikein kauniisti.



Miehustassa on Nappitalosta sattumalta silmiin osunut strassikuvio, josta idea oikestaan lähti liikkeelle. Tytölle piti saada juhlavampi paita kaveriksi ruutuhameelle, jossa on siellä täällä timantteja. Strassikuvio oli todella helppo kiinnittää silittämällä; toivotaan, että se pysyy hyvin pesussa ja käytössä.



Juhlakokonaisuus:

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Paluu 1970-luvulle: enstex kunniaan?


Lasten ulkovaatteissa erilaiset tech/tec-päätteiset materiaalit toisensa jälkeen ovat osoittautuneet meidän pojallemme kelvottomiksi. Viimeisen kahden vuoden aikana aikana testin on läpäissyt ainoastaan Cordura, jota vielä pari vuotta siten käytettiin Reimatec+-vaatteissa. Tavallinen Reimatec meni puhki muutamassa viikossa, Lassietecissa oli palkeenkieli jo ensimmäisenä päivänä jne.

Nyt on aika testata, mihin pystyy omasta lapsuudestani tuttu enstex!

Ompelin nimittäin pojalleni vuorittomat ulkoiluhousut liukaspintaisesta mustasta enstex-tyyppisestä, Wertex VI -nimisestä kankaasta (70 % polyesteriä, 30 % puuvillaa; 11,90 e/m), jota löytyy Eurokankaasta kelpo valikoima eri värejä. Malli sama kuin lokakuussa tekemissäni vuorillisissa housuissa: Ottobre 6/2007, malli 23. Nämäkään housut eivät ole ihan perusmallin mukaiset, sillä vyötäröllä on tällä kertaa resorista tehty kuminauhakuja ja lahkeensuissa kuminauhat suoran lahkeen sijaan. Vyötärökuminauha on 2 cm:n levyinen, lahkeensuissa 1 cm:n levyinen.

Housujen koko on 128 cm. Ajatuksena oli, että ne mahtuisivat päälle myös ensi vuonna. Jätin niistä vuorin pois, jotta ne toimivat myös lämpimämmillä keleillä ja vaikkapa futiksessa hiekkakentällä. Nyt marraskuussa alle mahtuvat hyvin Polarn o. Pyretin mainiot fleecehousut.



Housujen yksityiskohdat olen tehnyt harmaanvihreällä: Gütermannin tikkauslanka löytyi omasta takaa. Vihreä heijastinnauha on Nappitalosta Yrjönkadulta. Nappitalo - Knapphuset myy myös muun värisiä laadukkaita, ommeltavia heijastinnauhoja, joihin en ole törmännyt muualla. Mainitsemisen arvoisia ovat myös ulkovaatteiden liimattavat paikat, joille onkin ollut käyttöä sattuneesta syystä.



Ilmeisesti housut eivät ole hullummat päällä, sillä sankari on viihtynyt ne jalassa sisällä koko illan.

Miten enstex pärjää käytössä? Raportoin kestävyystestin tuloksista täällä.