lauantai 23. lokakuuta 2010

Liivimekko itselle


Milloinka olisi edellisen kerran tullut ommeltua jotain itselle? Nimittäin nyt sain aikaiseksi tehdä "graafisen" liivimekon upeasta villaelastaanista, jonka ostin jo kaksi vuotta sitten. Pitiköhän siitä tulla alun perin housut?

Kangas on harmaanruskeaa, hieman huovutetun oloista ohutta ja superlaadukasta villaelastaania Materials-kangaskaupasta Yrjönkadulta. Olisin tarkistanut materiaalisuhteen eilen piipahtaessani liikkeessä, mutta valitettavasti kangas oli jo loppunut; arvioisin, että villaa on 96 % ja loput elastaania. Muita ihanuuksia oli taas hyllyt täynnä, mutta vältin kiusauksen.



Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 2/2010, josta uhosin alkuvuodesta tekeväni pellavamekon kesäksi. Se jäi vielä tekemättä (kangas on vielä tallessa), mutta peruskaava (malli nro 4) on sama. Jätin hihat ja taskut kokonaan pois ja laitoin mekkoon kauttaaltaan vuorin. Löysin sattumalta Eurokankaasta vuorikangasta, jossa oli hieman elastaania tuomassa joustoa - hyvä uutuus. SKL:n tapaan koko oli todella reilu; jouduin kaventamaan koon 36 yläosaa parilla sentillä, vaikka yleensä käytössä on koko 38.

Kangas toimi todella hyvin, vaikka se olikin reippaasti malliin ajateltua kangasta tukevampi. Edessä oleva näyttävä laskoskin laskeutuu hienosti, ja mekko on käytössä todella mukava.



Ylimmäinen kuva on muuten 3-vuotiaan tyttäreni ottama.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti