Ikänsä ompelua harrastanut kohta 8-vuotiaan pojan ja 5-vuotiaan tytön äiti kertoo kuulumisia ompelukoneen äärestä. Innoittajia ovat Ottobren mahtavat mallit ja laadukkaat kaavat, Hilcon kankaat - ja tietysti ihanat lapset, jotka onneksi pitävät mielellään mamman aikaansaannoksia.
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
Made in Finland
Vaahtosin Facebookissa siitä, että Polarn o. Pyret on lähtenyt peesaamaan muita ja tettää nykyään ison osan vaatteistaan Kiinassa. Aiemmin tuotantomaita ovat olleet ainakin Liettua ja Turkki. Itse asiassa viisi vuotta sitten osa vaatteista tehtiin vielä Ruotsissa!
Kiinassa tehtyjen PO.P-vaatteiden laadussa ei sinänsä ole moittimista, mutta erityisesti tehtaiden työolot ja kemikaalien käyttö tuotantoketjussa arveluttavat. Liettuasta tuotuja vaatekontteja on tuskin tarpeen myrkyttää tuholaisten varalta.
Kun ompelee itse, tietää varmuudella, että työolot ovat (yleensä) kunnossa, vaikka palkkaa ei makseta ja hommia tehdään iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla.
Viimeisin tekemäni vaatekappale tuli todella tarpeeseen. Pojan kaikki välikausihousut näyttivät kutistuneen yhdessä yössä eikä oikein huvittanut lähteä hankkimaan uusia, kun talvi on tuloillaan.
Onneksi oma kangasvarasto pelasti tilanteen: Löysin metrin palasen Eurokankaan mustaa, vedenpitävää ulkoilukangasta, josta tein tasan viisi vuotta sitten pojallani hänen ensimmäisen "oikean" välikausihaalarinsa. Silloin olivat kävelyharjoitukset kiihkeimmillään. Vuoriksi valikoitui samaisen kangaskaupan palalaarista kaivettu valkoinen ohuehko fleece, joka oli ehkä tarkoitettu alunperin kestovaippoihin. Nollabudjetti varmistui, kun löysin vielä sopiva pätkän heijastinnauhaa.
Mallin nappasin Ottobre 6/2007 -lehdestä, jonka "Osmo-ulkoiluhousut" (numero 23) olin testannut jo aiemmin. Näistä pöksyistä jätin käytännössä kaikki yksityiskohdat paikkataskuja ja vyötärönyöriä myöten pois. Lisäsin molempiin lahkeisiin leveät heijastinnauhat ja lahkeensuihin kuminauhat.
Housut ovat todella hyvän malliset, mutta fleece vie vuorina sen verran tilaa, että haara-vyötäröpituutta olisi voinut kasvattaa parilla sentillä. Parhaimmillaan tämä malli on mielestäni vuorittomina housuina. Kevääksi on jo odottamassa mahtavaa beigeä, ryppyistä puuvillapopliinia...
Tässä vielä otos viisi vuotta sitten tehdystä haalarista. Vaikka valtaosa vaatteista on lähtenyt kiertoon, tätä en ole raaskinut antaa pois:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti